Etelä-Savon Tiedeseura ry

keskiviikko 22. marraskuuta 2023

maanantai 27. helmikuuta 2023

Alustusten esityskalvot

Ville Kivivirta

Sami Sulkko

torstai 9. helmikuuta 2023

Alustuksen tallenne on katsottavissa täältä.

Esityskalvot taas täältä.

tiistai 23. marraskuuta 2021

Digitalisaatio, tekoäly ja aluekehitys-seminaarit

keskiviikko 17. marraskuuta 2021

Teknologia yhteiskuntaa muuttavana voimana

ks. professori Pekka Neittaanmäen esityskalvot (Esityskalvot)

torstai 22. huhtikuuta 2021

Tulossa! Digitalisaatio, tekoäly ja aluekehitys-seminaari

DIGITALISAATIO, TEKOÄLY JA ALUEKEHITYS

Luento- ja keskustelutilaisuussarja

Järjestäjät: Etelä-Savon Tiedeseura ry ja Savonlinnan Kesäyliopisto

Kohderyhmä: Keskiasteen oppilaat, opettajat, yritysten henkilökunta, julkisten organisaatioiden henkilökunta, asukkaat Etelä-Savossa

Ajankohta: Syksy 2021 ja kevät 2022, kerran tai kaksi kuukaudessa

Paikka: Savonlinna, tilaisuudet striimataan verkkoon

Taustaa

Elämme aikakautta, missä teknologinen kehitys etenee suurin harppauksin. Palvelujen sekä tuotantoprosessien digitalisoituminen on nopeasti muuttanut käsityksiämme työstä ja työpaikoista sekä itse työntekoa. Muutos on erityisen hyvin näkynyt koulutussektorilla sekä terveydenhoidossa. Etäopiskelu on voimakkaasti yleistynyt kaikilla tasoilla perusopetuksesta yliopistoihin. Terveyden omahoito tai vähintäänkin oman terveystilan seuraaminen on hyvin suosittua. Tuotantoprosessit ja niiden ohjaaminen automatisoituvat ja palvelut siirtyvät kiihtyvää vauhtia verkkoon. Yleistäen voidaan sanoa, että yhteiskuntamme rakenteet ovat kokemassa perustavaa laatua olevia muutoksia. Tämä kaikki ei olisi mahdollista ilman nopeasti kehittynyttä tekoälytutkimusta sekä sen pohjalle rakennettuja tekoälysovelluksia.

Vaikuttavinta kehitys on ja on ollut suurissa kaupungeissa sekä yliopistopaikkakunnilla. Tieto teknologisesta kehityksestä sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista välittyy yleensä viiveellä niiden ulkopuolelle, mikä itsessään huonontaa kehitysmahdollisuuksia entisestään. Tilanne on myös paradoksaalinen. Etäällä sijaitsevat paikkakunnat sekä alueet voisivat hyötyä kaikkein eniten meneillään olevasta teknologisesta murroksesta, jota määrittävät pitkälti digitalisaatio sekä tekoäly. Tiedolla digitalisaatiosta ja tekoälystä sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista niin yritystoiminnalle kuin julkiselle sektorille on juuri nyt erikoisen suuri kysyntä yliopistopaikkakuntien ja kasvukeskusten ulkopuolella.

Luento- ja keskustelutilaisuuksien tavoitteena on mm.

välittää tutkimustietoa sekä niiden taustalla olevaa ajattelua digitalisaatiosta ja tekoälystä Etelä-Savon asukkaille
tuoda esille digitalisaatiota sekä tekoälyä perusteltuina ja potentiaalisina yhteiskunnan rakennemuutoksen sekä oppilaitosten, yritysten sekä julkisten organisaatioiden kehittämisen ja palvelujen laadun parantamisen työvälineinä sekä resurssina
tarjota tutkimustoiminnan suunnasta nousevia näkökulmia, tukea sekä rohkaisua päätöksille ottaa käyttöön uudenlaisten digitalisaatioon ja tekoälyyn tukeutuvia sovelluksia yrityksissä, oppilaitoksissa ja julkisissa organisaatioissa
saattaa eri suunnista tulevia, digitalisaatiosta sekä tekoälystä kiinnostuneita toimijoita yhteen ja näin tukea uudenlaisten kehittämis- ja soveltamisyhteisöjen rakentumista Etelä-Savoon.

Tilaisuuksien teemat ja alustajat

Syksy 2021

Teknologia yhteiskuntaa muuttavana voimana

professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto

FT Pekka Neittaanmäki on informaatioteknologian tiedekunnan professori sekä UNESCO-professoriJyväskylän yliopistossa. Neittaanmäen tutkimuksellisiin kiinnostuksenkohteisiinsa kuuluvat tällä hetkellä muun muassa digitaaliset palvelut, digitaalinen alustatalous, tiedonlouhinta, informaatioteknologian teollisuussovellukset ja signaalianalyysi.

Vuosi 2022

Mitä meidän tulisi tietää tekoälystä?
(N.N:)
Muuttuva työ

Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos

TkT, VTT, dosentti Tuomo Alasoini on tutkimusprofessori Työterveyslaitoksessa. Alasoinin kiinnostuksen kohteita ovat ihminen, ekosysteemit, osaaminen ja oppiminen, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus sekä palvelujen murros. Näiden lisäksi keskeisiä teemoja ovat työn uudet muodot, kuten alusta- ja jakamistalous, automatisaatio ja robotisaatio, tekoäly ja lisätty todellisuus työssä.

Digitalisoituva opetus – tekoäly opetuksessa ja oppimisessa Yliopistotutkija Ilkka Jormanainen, Itä-Suomen yliopisto

FT Jormanainen toimii yliopistotutkijana opetus- ja kehitysteknologioiden tutkimusryhmässä Itä-Suomen yliopistossa Hänen tutkimusalaansa kuuluvat mm. ohjelmallinen ajattelu sekä tietotekniikan opetus, oppimisympäristöjen tiedonlouhinta, opetusrobotiikka ja teknologiakasvatuksen kysymykset sekä kehittyvien maiden teknologiat.
Tulevaisuuden laitteiden ja koneiden tuotekehitys

Professori Aki Mikkola, LUT-yliopisto, Lappeenranta

TkT Aki Mikkola on mekaniikan professori LUT-yliopistossa ja toimii parhaillaan konesuunnittelun tutkijaryhmän johtajana. Hänen keskeisiä tutkimuksellisia mielenkiinnon kohteita ovat mm. joustava monen kappaleen dynamiikka, pyörivät rakenteet, digitaalinen kaksonen osana liiketoiminnan ekosysteemiä sekä kestävän teollisuuden ekosysteemi.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – digitalisaation mahdollisuudet

Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen, Sosiaali- ja terveysministeriö

TtT Heli Hätönen toimii neuvottelevana virkamiehenä Sosiaali- ja terveysministeriössä. Hänen työnkuvaansa kuuluu hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen poikkihallinnollisten ja monitoimijaista yhteistyötä korostavin toimin. Keskeisen osan Hätösen työtä muodostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitalisaatioon sekä digiosallisuuteen liittyvät asiat.
Digitalisaatio ja alueet

a) Asuin ja elinympäristöjen vetovoimatekijöiden lisääminen ja esiintuonti digitaalisuutta hyödyntäen
Tutkijatohtori Tero Rantala, LUT-yliopisto, Lahti

TkT Rantala toimii tutkijatohtorina LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksellisen mielenkiinnon kohteita ovat mm. suoriutumisen johtaminen ja arviointi, arvon synnyn johtaminen ja mittaaminen erityisesti digitaalisissa liiketoimintaympäristöissä, kestävä kehitys, innovaatiot ja teknologiset investoinnit sekä pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuuden parantaminen.

b) Digitalisaatio ja kaupunkikehitys (N.N.)

torstai 27. helmikuuta 2020

Tulevaisuuden kouluverkko-seminaari

Tulevaisuuden kouluverkko-luento- ja keskustelutilaisuus

30.1.2020 klo 18 alkaen

Heikinpohjan koulun auditorio

Oppilasmäärien muutokset ovat haastaneet nykyiset kouluverkot. Kyläkoulujen lakkauttaminen on ollut polttavin kysymys. Syntyvien lasten määrän väheneminen tullee vaikuttamaan kouluverkkoihin tulevina vuosina myös keskustojen alueella.

Oppimisen laatu, kuntien ja oppilaitosten yhteistyö sekä osallisuus ovat jääneet keskusteluissa kovin vähälle huomiolle. Kestäviä kouluverkkoratkaisuja kehiteltäessä kaikilla asianosaisilla tulisi myös olla mahdollisuus olla mukana niiden ideoinnissa ja tuottamisessa.

Tilaisuuden ohjelma

Tilaisuuden avaus: prof. emer. Jorma Enkenberg, Etelä-Savon Tiedeseura ry.n puheenjohtaja

Suunnittelija, FT Sami Tantarinmäki: Monimuotoiset kunnat ja yhden muotin kouluverkot (kalvot löytyvät täältä)

Kehittämispäällikkö, KM Tiina Simons: Iloisen oppimisen Tuusula: Palveluverkkouudistus & oppimisympäristösuunnittelumme suuntaviivat (kalvot löytyvät täältä)

Sivistystoimenjohtaja, KM Tuija Kauppinen: Savonlinnan kouluverkon haasteita

Keskustelu

torstai 14. marraskuuta 2019

Laxmann-seminaari

perjantai 27. syyskuuta 2019

Miltä Itä-Savo näyttää vuonna 2050?

Timo Aron alustuksen kalvot löytyvät täältä!

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Savonlinnan tarvitsee matkailututkimuksen yliopiston

Matkailun osaamiskeskusohjelma ja matkailututkimuksen yliopisto Savonlinnaan

Pääministeri Rinteen hallitus lupasi tiedotustilaisuudessaan 6.6.2019 tukipakettia Savonlinnaan sen kokemien ankarien menetysten johdosta. Itä-Suomen yliopiston keskitettyä yliopistotoiminnat Savonlinnasta Joensuuhun, Savonlinna on menettänyt viime vuosina yhteensä lähes 1500 yliopisto-opiskelijaa ja –asiantuntijaa. Aluetutkija Timo Aron mukaan (YLE 11.4.2016) tämä on laajamittaisin ja ankarin julkisen vallan isku yhtä aluetta kohtaan itsenäisen Suomen historiassa.

Kauppalehden uutisten päätoimittaja Janne Pöysti (KL 11.6) ehdotti matkailun tutkimukseen keskittyvän yliopiston perustamista Savonlinnaan. Järvi-Suomen matkailusta on tavoiteltu aiemmin talvisesonkipainotteisen Lapin matkailun kaltaista kesäajan matkailukohdetta. Erillisen osaamiskeskusohjelman sekä matkailun yliopistotoimintojen kehittämisen avulla Järvi-Suomen matkailu voisi nousta Lapin matkailun kaltaiseksi ilmiöksi.

Savonlinna on Järvi-Suomen suurimman vesistön, Saimaan ytimessä. Kaikkiaan Savonlinnan alue muodostaa yhden maamme merkittävimmistä ja vetovoimaisimmista matkailukohteista. Saimaa ja Päijänne ovat Suomen suurimmat järvet sekä Savonlinnan oopperajuhlat ja Jyväskylän MM-ajot Suomen kansainvälisesti tunnetuimmat kesätapahtumat.

Järvi-Suomen matkailun osaamiskeskusohjelman luontevan ytimen muodostaisi itsenäinen, matkailun tutkimukseen, tuotekehitykseen, koulutukseen ja sen kestävään kehittämiseen keskittyvä, verkostomaisesti toimiva matkailuyliopisto Savonlinnassa.

Savonlinnassa sijaitsi vuosikymmeniä valtakunnallinen Matkailualan verkostoyliopisto, joka oli kansainvälisesti tunnettu laadukkaana ja tuottavana akateemisena yhteisönä sekä ainutlaatuisena yliopistoinnovaationa. Verkostoyliopisto toimi yhteistyössä Suomen eri yliopistojen kanssa hyödyntäen niiden tutkimusosaamista sekä olemassa olevia koulutuksia. Kansainvälistä matkailualan toimintaa vahvistivat lähes 350 opiskelijan Kansainvälisen viestinnän laitos sekä 800 opiskelijan Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Itä-Suomen yliopiston keskittämistoimien myötä myös matkailualan verkostoyliopisto lakkautettiin ja sen rippeet siirrettiin Joensuuhun.

Savonlinnan alueen, Etelä-Savon maakunnan ja maamme hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin Järvi-Suomen matkailun osaamiskeskusohjelman rakentamiseksi ja sitä tukevan uudenlaisen matkailualan yliopiston käynnistämiseksi Savonlinnassa. Yli 15 miljardin euron, yli 30000 yrityksen ja 140 000 työntekijän matkailuelinkeinon toimialalla toimintaan tarvittava 2-3 miljoonan euron summa on vaatimaton, mutta sen vaikutukset vetovoimaa kasvattavassa Suomen matkailussa voisivat olla todella merkittäviä.

Matkailuun liittyy jo nyt myös merkittäviä sosiaalisia sekä ympäristöön liittyviä ongelmia, jotka näyttävät vain korostuvan tulevaisuudessa. Niiden hallinta sekä kestävän matkailun edistäminen sekä paikallisella että globaalilla tasolla tarvitsevat tuekseen monitieteistä, matkailututkimukseen keskittynyttä yliopistoa.

Etelä-Savon Tiedeseura ry

lauantai 24. marraskuuta 2018

Hulluus-seminaari 30.11.2018

Kirjassaan Hulluuden historia Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen korostaa hulluuden kulttuuri- ja aikasidonnaisuutta. Esimerkiksi antiikin tapa määritellä hulluus ei vastannut enää 1800-luvulla tulkintaa hulluudesta. Vastaavasti keskiaikaista hulluutta ilmentäneet riivaajat ja pirut eivät toimi enää tässä ajassa.

Lääketieteellä on parin viime vuosisadan ajan ollut keskeinen rooli hulluuden sekä mielen sairauksien määrittelyssä, mutta asiaan ovat vaikuttaneet merkittävästi myös uskonnot, lainsäädäntö, erilaiset kulttuuriset uskomusjärjestelmät sekä tavat.

Hulluus häiritsee meitä ns. tavallisia ihmisiä. Yhteiskunnan pyrkimys hulluuden ja ns. hullujen hoitamiseen on sen vuoksi nähty perusteltuna. Hoitamiseen on käytetty mm. eristämistä ja vapauden riistoa jopa tappamista. Yhteiskunnan ja hoitavan tahon soveltavat hoitomuodot ovat usein olleet varsin kyseenalaiset. Hulluuden kitkemiseen liittyi esim. 1600-luvun Euroopassa noitavainoa ja myöhemmin myös rotuhygieniaa pakkosterilisoinnin, ”hullujen huoneeseen” sijoittamisen sekä eutanasian muodoissa.

Vaikka mieli on järkkynyt, sen parantamispyrkimykset ovat tavallisesti olleet hyvin ruumiillisia. Mielen hoidossa on saatettu soveltaa mm. pakkopaitaan panemista, kuppausta, laksatiiveja, oksennuslääkkeitä, lepoon pakottamista ja sähköshokkihoitoja. Kaikkein ongelmaisimmaksi hulluuden hoitomuodoksi muodostui kuitenkin 1950-luvulla yleistynyt lobotomia, jossa kirurgisin toimin yritettiin vaikuttaa potilaan persoonallisuuteen.

Aina viime aikoihin saakka mielen terveyteen liittyvät ongelmat on nähty jotenkin pelottavana ja muista sairauksista vahvasti poikkeavina, erityisiä ruumiiseen kohdistuvia hoitoja vaativina asioina. Varsinkin nuorten kohdalla yleistyneet mielenterveyden häiriöt ovat johtaneet etsimään syitä nuorten ulkopuolelta, erityisesti mielenterveyden kanssa painiskelevan nuoren omasta elämänhistoriasta ja kasvuympäristöstä sekä yhteiskunnan nuoriin kohdistavista suorista tai epäsuorista odotuksista. Mielen terveys nähdäänkin tänään kasvamassa määrin merkittävänä sosiaalisena ja yhteisöllisyyteen yhdistyvänä kysymyksenä.

Kirjallisuutta: Petteri Pietikäinen (2013) Hulluuden historia. Gaudeamus.

perjantai 11. elokuuta 2017

Savonlinnan seutu, korkeakoulutuksen edellytykset ja elinvoimaisuus-seminaarin esityskalvoja

Tavoitteena Regional Mill – Savonlinnan seudun toimijoita yhteen kutsuva, uusia yhteistyön mahdollisuuksia avaava ja asukkaita palveleva osaamiskeskus.

Savonlinnan seutu, korkeakoulutuksen edellytykset ja elinvoimaisuus-seminaari

Aika: 20.7.2017 klo 10-12.15

Paikka: Savonlinnan kaupungin valtuustosali

Ohjelma

10.00 Tilaisuudenavaus

Jorma Enkenberg, Etelä-Savon Tiedeseura Ry:n puheenjohtaja

10.05 Tervetulosanat

kaupunginjohtaja Janne Laine

10.15 UrbanMill - esimerkki uudenlaisestainnovaatioekosysteemistä

ja mitä Urban Millissä tapahtuu
päätuottaja Kari Mikkelä, Espoon Urban Mill

10.45 Kehittyvä Itä-Savo

Yritystoiminnanedistäminen

Projektipäällikkö Pasi Raikisto

Digitalisoituvakasvatus- ja opetus

KM Sanna Metsälä

Erikoistunut tutkimustoiminta

TkT Kari Ullakko

Avoinyliopisto- ja aikuiskoulutus

Rehtori Raili Kontinen

Kehittyväammattikorkeakoulutus

FT Lasse Pulkkinen

KulttuuriSavonlinnan elinvoimatekijänä

Musiikkituottaja Olli Tuunanen

Luonnon ja elämäntavan vienti

Yrittäjä Mari Pennanen

Keskustelu

Tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton!

tiistai 9. toukokuuta 2017

Tulossa! Aamupäivä kaikille avoin ja ilmainen. Tervetuloa kuulemaan ja vaikuttamaan!

torstai 23. maaliskuuta 2017

Tiedeseura mediassa vuonna 2017

Tiedeseura mediassa - leikkeitä.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Kutsu Etelä-Savon tiedeseura Ry:n vuosikokoukseen

N YT TARVITAAN JOPA ETELÄ-SAVON TIEDESEURAA PELASTAMAAN MITÄ PELASTETTAVISSA ON!

ARVOISA TIEDESEURAN JÄSEN TAI JÄSENYHTEISÖN EDUSTAJA

Etelä-Savon tiedeseuran vuosikokous pidetään Savonlinnan Joel-kirjastossa keskiviikkona 15.3.17 klo 16.. Tervetuloa edistämään Savonlinnaa korkeakoulukaupunkina, tukemaan käytännön tutkimusperusteista kehittämistyötä Etelä-Savossa sekä innostamaan kansalaisia tieteisiin ja tieteelliseen tutkimustoimintaan.

Kahvit tarjotaan ja ystäviä voi ottaa kokoukseen mukaan.

Oheisena on vuoden 2016 toimintakertomus, joka toivottavasti kiinnostaa ja josta myös keskustellaan.

Kokouksessa käsitellään myös toimintasuunnitelmaa, joka on oheisena ja sitä varten johtokunta pyytää myös jäseniltä ehdotuksia.

Mitä toivotaan tulevalta toiminnalta? Miten esimerkiksi tulisi nykyisessä yliopistosekoilussa viedä käytännön tasolle tiedeseuran aloittama HUB-projekti? Mitä aiheita otettaisiin esille tulevissa seuran tilaisuuksissa? Vastauksia ja ehdotuksia voi myös ennakolta lähettää seuran sihteerille Juhani Heiskalle osoitteeseen heiska@sci.fi.

Hallituksen puolesta

Juhani Heiska

Sihteeri

Toimintakertomus vuodesta 2016
Ehdotus Tiedeseuran toiminnaksi vuodelle 2017