torstai 14. marraskuuta 2019
perjantai 27. syyskuuta 2019
keskiviikko 25. syyskuuta 2019
Savonlinnan tarvitsee matkailututkimuksen yliopiston
Matkailun osaamiskeskusohjelma ja matkailututkimuksen yliopisto Savonlinnaan
Pääministeri Rinteen hallitus lupasi tiedotustilaisuudessaan 6.6.2019 tukipakettia Savonlinnaan sen kokemien ankarien menetysten johdosta. Itä-Suomen yliopiston keskitettyä yliopistotoiminnat Savonlinnasta Joensuuhun, Savonlinna on menettänyt viime vuosina yhteensä lähes 1500 yliopisto-opiskelijaa ja –asiantuntijaa. Aluetutkija Timo Aron mukaan (YLE 11.4.2016) tämä on laajamittaisin ja ankarin julkisen vallan isku yhtä aluetta kohtaan itsenäisen Suomen historiassa.
Kauppalehden uutisten päätoimittaja Janne Pöysti (KL 11.6) ehdotti matkailun tutkimukseen keskittyvän yliopiston perustamista Savonlinnaan. Järvi-Suomen matkailusta on tavoiteltu aiemmin talvisesonkipainotteisen Lapin matkailun kaltaista kesäajan matkailukohdetta. Erillisen osaamiskeskusohjelman sekä matkailun yliopistotoimintojen kehittämisen avulla Järvi-Suomen matkailu voisi nousta Lapin matkailun kaltaiseksi ilmiöksi.
Savonlinna on Järvi-Suomen suurimman vesistön, Saimaan ytimessä. Kaikkiaan Savonlinnan alue muodostaa yhden maamme merkittävimmistä ja vetovoimaisimmista matkailukohteista. Saimaa ja Päijänne ovat Suomen suurimmat järvet sekä Savonlinnan oopperajuhlat ja Jyväskylän MM-ajot Suomen kansainvälisesti tunnetuimmat kesätapahtumat.
Järvi-Suomen matkailun osaamiskeskusohjelman luontevan ytimen muodostaisi itsenäinen, matkailun tutkimukseen, tuotekehitykseen, koulutukseen ja sen kestävään kehittämiseen keskittyvä, verkostomaisesti toimiva matkailuyliopisto Savonlinnassa.
Savonlinnassa sijaitsi vuosikymmeniä valtakunnallinen Matkailualan verkostoyliopisto, joka oli kansainvälisesti tunnettu laadukkaana ja tuottavana akateemisena yhteisönä sekä ainutlaatuisena yliopistoinnovaationa. Verkostoyliopisto toimi yhteistyössä Suomen eri yliopistojen kanssa hyödyntäen niiden tutkimusosaamista sekä olemassa olevia koulutuksia. Kansainvälistä matkailualan toimintaa vahvistivat lähes 350 opiskelijan Kansainvälisen viestinnän laitos sekä 800 opiskelijan Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Itä-Suomen yliopiston keskittämistoimien myötä myös matkailualan verkostoyliopisto lakkautettiin ja sen rippeet siirrettiin Joensuuhun.
Savonlinnan alueen, Etelä-Savon maakunnan ja maamme hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin Järvi-Suomen matkailun osaamiskeskusohjelman rakentamiseksi ja sitä tukevan uudenlaisen matkailualan yliopiston käynnistämiseksi Savonlinnassa. Yli 15 miljardin euron, yli 30000 yrityksen ja 140 000 työntekijän matkailuelinkeinon toimialalla toimintaan tarvittava 2-3 miljoonan euron summa on vaatimaton, mutta sen vaikutukset vetovoimaa kasvattavassa Suomen matkailussa voisivat olla todella merkittäviä.
Matkailuun liittyy jo nyt myös merkittäviä sosiaalisia sekä ympäristöön liittyviä ongelmia, jotka näyttävät vain korostuvan tulevaisuudessa. Niiden hallinta sekä kestävän matkailun edistäminen sekä paikallisella että globaalilla tasolla tarvitsevat tuekseen monitieteistä, matkailututkimukseen keskittynyttä yliopistoa.
Etelä-Savon Tiedeseura ry
lauantai 24. marraskuuta 2018
Hulluus-seminaari 30.11.2018
Kirjassaan Hulluuden historia Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen korostaa hulluuden kulttuuri- ja aikasidonnaisuutta. Esimerkiksi antiikin tapa määritellä hulluus ei vastannut enää 1800-luvulla tulkintaa hulluudesta. Vastaavasti keskiaikaista hulluutta ilmentäneet riivaajat ja pirut eivät toimi enää tässä ajassa.
Lääketieteellä on parin viime vuosisadan ajan ollut keskeinen rooli hulluuden sekä mielen sairauksien määrittelyssä, mutta asiaan ovat vaikuttaneet merkittävästi myös uskonnot, lainsäädäntö, erilaiset kulttuuriset uskomusjärjestelmät sekä tavat.
Hulluus häiritsee meitä ns. tavallisia ihmisiä. Yhteiskunnan pyrkimys hulluuden ja ns. hullujen hoitamiseen on sen vuoksi nähty perusteltuna. Hoitamiseen on käytetty mm. eristämistä ja vapauden riistoa jopa tappamista. Yhteiskunnan ja hoitavan tahon soveltavat hoitomuodot ovat usein olleet varsin kyseenalaiset. Hulluuden kitkemiseen liittyi esim. 1600-luvun Euroopassa noitavainoa ja myöhemmin myös rotuhygieniaa pakkosterilisoinnin, ”hullujen huoneeseen” sijoittamisen sekä eutanasian muodoissa.
Vaikka mieli on järkkynyt, sen parantamispyrkimykset ovat tavallisesti olleet hyvin ruumiillisia. Mielen hoidossa on saatettu soveltaa mm. pakkopaitaan panemista, kuppausta, laksatiiveja, oksennuslääkkeitä, lepoon pakottamista ja sähköshokkihoitoja. Kaikkein ongelmaisimmaksi hulluuden hoitomuodoksi muodostui kuitenkin 1950-luvulla yleistynyt lobotomia, jossa kirurgisin toimin yritettiin vaikuttaa potilaan persoonallisuuteen.
Aina viime aikoihin saakka mielen terveyteen liittyvät ongelmat on nähty jotenkin pelottavana ja muista sairauksista vahvasti poikkeavina, erityisiä ruumiiseen kohdistuvia hoitoja vaativina asioina. Varsinkin nuorten kohdalla yleistyneet mielenterveyden häiriöt ovat johtaneet etsimään syitä nuorten ulkopuolelta, erityisesti mielenterveyden kanssa painiskelevan nuoren omasta elämänhistoriasta ja kasvuympäristöstä sekä yhteiskunnan nuoriin kohdistavista suorista tai epäsuorista odotuksista. Mielen terveys nähdäänkin tänään kasvamassa määrin merkittävänä sosiaalisena ja yhteisöllisyyteen yhdistyvänä kysymyksenä.
Kirjallisuutta: Petteri Pietikäinen (2013) Hulluuden historia. Gaudeamus.
perjantai 11. elokuuta 2017
Savonlinnan seutu, korkeakoulutuksen edellytykset ja elinvoimaisuus-seminaarin esityskalvoja
Tavoitteena Regional Mill – Savonlinnan seudun toimijoita yhteen kutsuva, uusia yhteistyön mahdollisuuksia avaava ja asukkaita palveleva osaamiskeskus.
Savonlinnan seutu, korkeakoulutuksen edellytykset ja elinvoimaisuus-seminaari
Aika: 20.7.2017 klo 10-12.15
Paikka: Savonlinnan kaupungin valtuustosali
Ohjelma
Jorma Enkenberg, Etelä-Savon Tiedeseura Ry:n puheenjohtaja
10.05 Tervetulosanat
kaupunginjohtaja Janne Laine
10.45 Kehittyvä Itä-Savo
Projektipäällikkö Pasi Raikisto
KM Sanna Metsälä
Erikoistunut tutkimustoiminta
TkT Kari Ullakko
Rehtori Raili Kontinen
FT Lasse Pulkkinen
Musiikkituottaja Olli Tuunanen
Luonnon ja elämäntavan vienti
Yrittäjä Mari Pennanen
Keskustelu
Tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton!
tiistai 9. toukokuuta 2017
torstai 23. maaliskuuta 2017
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)