SAVONLINNAN OPETTAJANKOULUTUS TURVAA LAADUKKAAN JA KATTAVAN OSAAMISPERUSTAN
Mikko Ripatti, KT
johtava rehtori
Savonlinnan normaalikoulu
Kuluneena syksynä maakuntamme tiedotusvälineissä on uutisoitu vilkkaasti Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuksen tulevaisuudesta. Toiminnan jatkuminen on ollut vaakalaudalla aiemmin ainakin kolme kertaa: 1960-luvun lopulla seminaarilaitoksen lakkauttamisen yhteydessä, 1990-luvun laman vuosina ja 2010-luvun voimakkaiden koulutuksen keskittämispyrkimysten yhteydessä.
Savonlinnan opettajankoulutuksella on takanaan vuosikymmenien historia, hyvin toimivat rakenteet, pitkälle viety digitaalinen opetus sekä ainutlaatuinen taito- ja taideaineiden opetuksen painotus. Savonlinnan opettajankoulutuksen ja normaalikoulun perustaminen olivat aikanaan monivaiheinen ja pitkä prosessi. Kun toiminnan jatkumiseen liittyviä asiaperusteita tarkastelee historiallisen aineiston valossa, nousee kolme eri tekijää: opettajapersoonan kasvattaminen, opettajatarve sekä aluepolitiikka.
Opettajapersoonan kasvattaminen
Opettajapersoonan kasvatuksen sijasta puhutaan nykyisin opettajan ammatillisesta kasvusta. Savonlinnalla on ollut ja on tulevaisuudessa etuna pieni yksikkö ja siitä seuraava ”pietas” – huolenpito. Opiskelija kohdataan yksilönä. Opiskelijat tuntevat toisensa, opiskelijat opettajansa ja opettajat opiskelijansa. Kohtaamisen kynnys on matala ja se on välitöntä. Savonlinna tarjoaa turvallisen ja lämpimän opiskelu- ja harjoitteluympäristön, jossa opiskelijoiden on hyvä kehittyä ammattitaitoisiksi ja tasapainoisiksi opettajiksi.
Asiaan kiinnitettiin taannoin huomiota Helsingin Sanomien kolumnissa, jossa käsiteltiin opettajan roolia. Kirjoituksessa viitattiin MIT:n yliopiston rehtori Raphael Reifiin. Reif pohti, millaisia opettajia heidän tulisi rekrytoida. MIT:n ja Harvardin visionäärien mukaan nykymaailmassa tarvittavia taitoja ovat nopea lukeminen, lähdekritiikki, aktiivinen kuuntelu, monikulttuurisuuden osaaminen, tunteiden käsittely ja monitahoinen vuorovaikutus. Näiden taitojen kehittymisessä olennaisinta on niitä tukeva oppimisympäristö ja opettaja, joka tuntee oppilaansa, välittää heistä ja ymmärtää, miten heitä on autettava eteenpäin. Erityisesti tässä näen Savonlinnassa tapahtuvan opettajankoulutuksen ja normaalikoulun vahvuudet tulevaisuutta ajatellen.
Opettajatarve
Savonlinnassa ovat edustettuina ne opettajankoulutuksen alat, joissa opettajatarve tulevina vuosina kasvaa. Yksi näistä on lastentarhanopettajien koulutus, jossa vuosittaiseksi lisäkoulutustarpeeksi on arvioitu 210 lastentarhanopettajaa. Vastaava lisäkoulutustarve luokanopettajien osalta on 110 opettajaa. Tarvetta lisäävät luokkakokojen pienentäminen ja lisääntynyt maahanmuutto. Kasvava tarve on myös yhtenäisen perusopetuksen opettajien valmistukseen, jossa Savonlinna on profiloitunut erityisesti taito- ja taideaineissa. Savonlinnassa opiskelijoiden valmistumisajat ovat lyhyet ja läpivirtaus korkea. Maisterikoulutus on kansallisesti vertailtuna kustannustehokasta. Savonlinnan opintososiaaliset edut ja opiskelija-asuntotilanne ovat hyvät.
Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat myös uuden ilmiön. Sen mukaan valmistuvat opettajat ovat kiinnostuneita työskentelemään yhä harvemmin kaupunkiseutujen ulkopuolella, etäällä omasta koulutuspaikkakunnastaan. Ilman Savonlinnan opettajankoulutusta uusien opettajien rekrytointi tällaisiin osiin Suomea vaikeutuu ja epäpätevien opettajien osuus kasvaa. Se rapauttaisi osaltaan hyvin toimivaa koulujärjestelmäämme.
Koulutusjärjestelmän menestys perustuu hajautettuun rakenteeseen
Aluepolitiikka on monisyinen kokonaisuus. Globaali kilpailu suosii keskittämistä. Suomalaisen yhteiskunnan koulutusjärjestelmän menestys perustuu hajautettuun rakenteeseen. Näin on saatu kattavasti käyttöön harvaan asutun maan eri osien lahjakkuusreservit. Rakenteellinen keskittäminen erityisesti kovilla luonnontieteellisillä aloilla on perusteltua kalliiden tutkimuslaboratorioiden vuoksi. Arvokkaat tutkimusvälineet on saatava kustannustehokkaaseen käyttöön. Kasvatustiede ei kuitenkaan ole laboratoriotiede. Se on soveltava tiede, jossa tutkittava kohde on hyvin moninainen ja kontekstisidonnainen.
Maahanmuuttajien kouluttaminen
Yhteiskuntamme akuuteimpia kysymyksiä on maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvien kysymysten ratkaiseminen. Ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä puoleen miljoonaan henkilöön. Tällä hetkellä toisen polven ulkomaalaistaustaisista nuorista noin puolet on jäänyt pelkästään perusasteen opintojen varaan. Kotouttamisessa ei Suomessa ole onnistuttu, ei myöskään hyödyntämään maahanmuuttajien mukanaan tuomaa potentiaalia. Tilanne tulisi korjata ja luoda Suomeen hyvin toteutettu, toimiva ja vahva koulutukseen perustuva kotouttamismalli jo siksikin, että Suomea yleisesti pidetään kansainvälisesti koulutuksen mallimaana.
Savonlinnaan on perustettu kolme vastaanottokeskusta. Yhteistyösuunnitelmat Suomen setlementtiliiton ja Savonlinnan opettajankoulutuksen kesken ovat pitkällä aina yhteistyösopimusta myöten. Opettajankoulutuksemme on tässä edelläkävijä. Savonlinnan opettajankoulutus on luomassa kotouttamiseen uutta kansallista ja kansainvälistä mallia koulutuksen avulla. Tälle on kansainvälisesti enenevässä määrin kysyntää.
Laadukasta kouluttajien kouluttamista
Vuosien saatossa Savonlinnassa on koulutettu tuhansia opettajia. Valtakunnallisesti kattava ja laadukas opettajankoulutus on nostanut maamme perusopetuksen, koko koulutusjärjestelmämme kivijalan, maailman kärkeen. Samalla on toteutunut laajasti sosiaalinen ja alueellinen koulutuksellinen yhdenvertaisuus. Opettajankoulutus voidaan osin turvata Savonlinnassa aluekehitykseen tarkoitettujen määrärahojen avulla.
Korkeakoulupolitiikassa korostetaan tutkimuksen merkitystä innovaatio- ja elinkeinopolitiikalle. Opettajankoulutuksessa tehdään keskeinen osa kasvatustieteellisestä tutkimuksesta. Savonlinnassa tutkimus on painottunut taito- ja taideaineiden opetukseen sekä eOppimiseen. Savonlinnan normaalikoulussa kaikki koulun oppilaat opiskelevat oppikirjojen sijaan henkilökohtaisten tablet-tietokoneiden avulla, ensimmäisinä Suomessa! Savonlinnan digiloikka on tässä suhteessa ainutlaatuinen paitsi oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden, myös koko koululaitoksen kannalta. Tämän muutoksen perään on kuulutettu vahvasti maamme hallitusohjelmassa sekä Itä-Suomen yliopiston hiljattain uudistetussa strategiassa.
Koulutusta on kehitettävä laadullisesti oppimistutkimuksen näkökulmasta. Inhimillinen kasvu ja palveluyhteiskunta edellyttävät yhä vaativampia tietoja ja taitoja. Yksipuolinen tutkimuksen korostaminen ei kuitenkaan saa johtaa koulutusintensiivisten alojen rapauttamiseen. Opettajankoulutuksen rakenteita on jatkossa kehitettävä systemaattisesti yhä laadukkaammaksi.
Maakunta ja kaupunki yliopiston tukena
Savonlinnan opettajankoulutus toimii tuloksekkaasti, ja on kyennyt toiminnan tuloksillaan rahoittamaan toimintansa. Seitsemän professoria tutkimusapulaisineen, opettajat ja jatko-opiskelijat ovat taanneet riittävän suuren tutkimus- ja koulutusyksikön muodostamisen alan valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja unohtamatta. Arvokasta lisätukea on saatu maakunnan ja Savonlinnan kaupungin rahoittamista professuureista ja EU-hankkeista, jotka ovat tuoneet yliopistolle ja tiedekunnalle merkittävää lisäarvoa. Toiminnan jatkumiselle on nähty eräänä suurimpana esteenä kiinteistökysymys. Savonlinnan kaupunki on sitoutunut rakentamaan tarvittaessa toiminnan edellyttämät uudet tilat.
Yhteiskuntatalouden kannalta eivät Savonlinna, Itä-Savo eikä Etelä-Savon maakunta kestäisi yliopistotoiminnan siirtämistä pois Savonlinnasta. Siirtämisestä arvioitu yli 50 miljoonan euron kustannus alue- ja yhteiskuntatalouteen on lyhyen aikavälin jäävuoren huippu. Kyse on siitä, että Savonlinna ajautuu kriisikunnaksi opiskelija-asunnot oy:n konkurssista johtuvien lainatakausten vuoksi. Tästä seuraa erikoissairaanhoidon saneeraus ja 700 terveydenhoitoalan ammattikorkeakouluopiskelijan siirtäminen toisaalle. Näistä johtuen alueen ostovoima romahtaa, samoin palveluelinkeinot ja moni yritys. Romahduksen myötä seuraisi kaupungin koko vuokratalokonsernin konkurssi, jossa lainojen takaukset ovat yhteen laskettuina kymmeniä miljoonia. Tätä seuraisi alueen asuntomarkkinoiden romahdus, koko koulu- ja oppilaitosverkon saneeraus, lentoliikenteen loppuminen, uhka Savonlinnan oopperajuhlien jatkumiselle sekä myös raskaan teollisuuden toimintaedellytysten heikentyminen. Koko aluetalous on vaarassa romahtaa ehkä vuosikymmeniksi. Hinta on suuri vuosittaisen reilun miljoonan säästön vuoksi.
Yliopiston tehtävä ei ole ylläpitää aluerakennetta, vaan keskittyä perustehtäväänsä. Sille on kuitenkin luotava riittävät toimintaedellytykset. Maamme hallituksen tulisi hallitusohjelman mukaisesti huolehtia tasapainoisesti maamme kattavan ja laadukkaan opettajankoulutuksen jatkumisesta ja kehittämisestä. Kysymys ei viime kädessä ole pelkästään Itä-Suomesta, Etelä-Savosta tai Savonlinnasta, vaan ylipäätään lapsista ja nuorisosta, joiden varassa on koko Suomen osaamisperusta ja hyvinvointi.
